J. karjalainen

Merenneitoni ja minä

J. karjalainen
Kävelin hiekkarantaa ajatuksissani,
Kun hän seisoi minun edessäni
Satumaisen kaunis nainen sanoi
Minä olen merenneitosi

Ja hän otti minut mukaan ahdinvaltakuntaan
Mä toivoin ettei ahti olisi kotona
Hei, älä pelkää ei ahti ole täällä hän sanoi
Se on jossain kaukana kalassa

Uulalalaa...ulapaa...Aallot laivat keinuttaa...
Tatataa..tatatata..lalalaa...pinnan alla...l
Meillä oli hauskempaa
Merenneitoni ja minä

Hän antoi mullee jotain ihme lääkettä
Ja pystyin hengittämään vedessä
Ja hän sukelsi alas ja otti kädestäni kiinni
Ihmeissäni haukoin henkeä
Niin kaunista maisemaa ei maan päällä koskaan nähdä saa-a-
Varo vähän ongenkoukkuja, hän sanoi
Ne on joskus aika pahoja

Uulalalaa...ulapaa...aallot laivaa keinuttaa
Tatataa...tatatata...lalalaa...pinnan alla...
Meillä oli hauskempaa
Merenneitoni ja minä

Samaan aikaan pinnalla oli kohu alkanut
Onko suosittu rokkitähti hukkunut
Rannalta löytyi ainoastaan vanha rannekello
Ja vaateparsi hälle kuulunut
Ei pysynyt pinnalla Karjalainen
Mä nään jo otsikon
Hän lienee saanut Kristianin kohtalon
Siis levy myyntiä vauhdittaakseen
Uransa aallon pohjassa
Lavastanut hukkumakuolon


Uulalalaa...ulapaa...aallot laivaa keinuttaa
Tatataa...tatatata...lalalaa...pinnan alla
Meillä oli hauskempaa
(2x)

Encontrou algum erro na letra? Por favor envie uma correção clicando aqui!