Korpiklaani

Korvesta liha

Korpiklaani
Tuhannen kerran varhasella
Pyytöön lähtö piukupakkasella
Valkosarven viemänä
Turkkipalttoon kiertynnä

Kivel' isol' salasella
Pyytöonnet on aneltunna
Verikarvat uhrattunna
Kalloluut kaivettunna

Riistahirvas urahtelee
Viimesen kerran avaa aistinsa
Tunteakseen kuolon polton
Erän kolkon kohtalon

Sysi korpin vietyhellä
Korpeen kuusten reunahille
Teuraskatse silminänsä
Mieli miehen tappajana

Sieltä riekon siipien alta
Pois tulen liekeistä
Herra suurinkin vain nöyrä renki
Puupalttoo kohta mustaa maan tomua
Helkkyy helyt ja välkkyy kolikot,
Mitäpä hankit maan povessa?
Itse on tapettava korvesta liha
Ja jokaisen haavansa nuoltava

Ei Korpi tartte pyytömiestä
Niin kun pyytömies korpensa
Ei ukko hakkaa pakkasella
Ei jyrise mannut kuutamolla

Kivel' isol' salasella
Pyytöonnet on aneltunna
Verikarvat uhrattunna
Kalloluut kaivettunna

Encontrou algum erro na letra? Por favor envie uma correção clicando aqui!